Blogikirjoitukset

Mies ja jätelajittelu-värikoodaus

Miten vaikeaa voi olla saada mies erottamaan muovi- ja pahvijäte toisistaan? Nähtävästi hyvin vaikeaa, jos kyseessä on minun mieheni. täällä Espanjassa lajitellaan roskat aika hyvin ja varsinkin ruoka-, paperi-, muovijäte  ja niitä lajittelupisteitä löytyy melkein joka nurkasta, tosin kun Suomesta. Suomessa joutuu kartan ja kompassin kanssa etsimään lajittelupistettä. Joka ikinen kerta kun kurkistan lajittelupusseihin- minulla on siis isot paperipussit Lidlistä mihin lajittelen jätteet- löydän sieltä jotakin sinne kuulumatonta ja hyvin yleistä on, että muovi- ja pahvijäte ovat kimpassa ja väärissä pusseissa. Olen yrittänyt selittää miehelle, että muovi on muovi ja pahvi on pahvi, mutta joku tässä meidän kommunikoinnissa ei pelaa nyt.

 

Lasijäte on asia erikseen. Ne ovat oikeassa pussissa. Hän siis tunnistaa mikä on punaviinipullo ja osaa sen laittaa oikeaan pussiin tai mikä on siideripullo. Tämän lasijätteen kanssa meillä ei ole ollut mitään ongelmaa. Epäilen, että tämän tunnistamisen taustalla on jonkunlainen viehätys kyseisiin juomiin. Myöskään biojätteen kanssa ei ole ollut. Nähtävästi hän tietää mikä on syötävää tai oikeastaan oli syötävää ja on voinut nähdä kyseistä tuotetta omalla ruokalautasellaan. Tölkit myös löytyvät oikeasta pussista. Kuten voitte arvata – on kyseessä olut- tai siideritölkit.

Tämä lajittelu täällä on hyvää harjoittelua tulevaisuuteen. Kesällä kun muutamme omakotitaloon ja alamme maksamaan jätemaksuja, niin on aivan selvää että meillä alkaa tiukka lajittelu kaikkien jätteiden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että myös meidän tytöt joutuvat osallistumaan siihen sekä myös mies. En tiedä kuka on tässä asiassa on se heikoin lenkki, mutta yritettävä on. Kuuntelin juuri Suplaa ja siellä Katleena Kortesuon Ei oo totta-podcastia sen myötä syntyi minulle ahaa-elämys. Värikoodaus! Ehkä mies graafikkona voisi ymmärtää eri värit. Tietysti hänen on myös ymmärrettävä mikä väri merkitsee mitäkin. Miten  tyttäreni sitten? Lapsena he ainakin värittelivät innolla värityskirjoja, mutta nyt aikuisuuden kynnyksellä heille ehkä läheisempää elämässä on tuo meikkaaminen ja vaateet eli eikös niissäkin ole värit aikalailla näkyvässä osassa? Lajittelun vaikein kohta on varmaan mikä on mitäkin jätettä, mutta tähän ratkaisuna meinaan teipata ison kuvan jostain kierrätyssivuilta. Ehkä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Olen siis päätynyt täällä ja kotona värikoodaukseen. Täällä minulla on jo bio- ja sekajäte erivärisissä pusseissa. Aloitan hyvin yksinkertaisella metodilla, jotta mieheni saa sisäistettyä tämän värikoodauksen. Vaaleanruskea on biojätettä ja mustapussi on sekajätettä. Pullot sekä tölkit ovat  omissa paperipusseissaan kodinhoitohuoneessa ja muovijätepussi on keittiössämme. Kotiin kun menemme ensi kuun alussa niin voin ottaa lasi- ja pahvijätteen käyttöön. Hän ehkä sisäistää nämä ennen muuttoamme kesäkuussa niin että voin lisätä pikkuhiljaa eri värikoodeja ja eri jätelajittelua uuteen kotiimme. Tosin mieheni maksaa jätemaksut eli lopullinen valintahan on hänen- maksa tai lajittele.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *