Blogikirjoitukset

Räjähdysvaara

Räjähdysvaarallinen tilanne aamulla. En puhu tulitikuista, kaasulampusta, ilotulitusraketeista tai muista tulityökaluista. Puhun niinkin räjähdysvaarallisesta tapahtumasta kuin erehtyä samaan aikaan teinin kanssa aamukahville keittiöön. Tämä räjähdysherkkätilanne ei tarvitse syttyäkseen muuta kuin myöhästymisen bussista, ” äiti etkö voi viedä autolla kouluun” ” en voi”, koirat aamulla tai ihan muuten vaan riippuen millaisella tuulella on herätty. Yleensä näistä selviää sillä, kun nousee vuoteesta vasta kun meidän teiniangsti on lähtenyt kouluun. Tänään oli kuitenkin tilanne, että jouduin itse lähtemään asioille jo aamulla kahdeksan aikaan. Joten räjähdysvaara heti aamulla aamukahvipöydässä.

tankataan
dopingtankkaus?

Onnistuin pakenemaan ilman räjähdystä niinkin mielenkiintoiseen paikkaan kuin sisätautienpoliklinikalle. Näin olympialaisten aikaan on hyvä aika käydä rautatankkauksessa, kunhan ei lähde heti hiihtämään. Joku voisi vielä tarkistaa veriarvoja ja sanoa dopingiksi tuota touhua, kun veriarvoja korjaillaan. Voiko ihanammin viikko alkaa kuin istua tippaletku kädessä, kuunnella asiantuntija mielipiteet hiihdostamme ja pelata Candy Crushia, peliä josta et ymmärrä yhtään mitään. Vielä tämän kaiken ihanuuden saa maksimoitua sillä, että istut kahvipannun vieressä ja kukaan ei ymmärrä tarjota sinulle siitä yhtä ainoata lämmintä, höyryävää kupillista tuota ihanalta tuoksuvaa kahvia.

 

Jotta saat hyvää jatkoa aamun räjähdysvaaralliselle päivälle, niin kannattaa lupautua lähtemään tuon nuorimmaisen kanssa kauppakeskus Jumboon ostamaan hänelle vanhojentansseihin mekkoon sopivat korut. Tapaaminen oli sovittu Jumbon kahvilaan, kunnes saan puhelun ” myöhästyin bussista, tule hakemaan koululta” En voi käsittää miten aina tämä myöhästyminen tapahtuu, kun meidän pitää tavata Jumbossa ja hänen pitäisi tulle bussilla sinne. Toinen selitys on, että bussilippu jäi kotia. No kouluun on kuitenkin päässyt jollakin konstilla. Käännetäänpä sitten auton keula kohti lukiota. Kyliä kiemurrellen kuin kastemato koukussa pääsemme vihdoin Jumboon. Glitteri, sieltä ostettiin edellisellekin sopiva näyttävä kaulakoru. Suuntaus sinne. Jos saisi tyrkättyä tuon helposti räjähtävän korunostajan myyjälle ja toimisi itse vain maksajana. Koruostosten keskellä edelleen haaveilen rauhoittavasta kahvikupillisesta. Ehkä vihdoinkin pääsen kassan kautta kahville.

kuppi kuumaa
kahvia

 

Tuo ihana kahvikupillinen mököttävän teinin seurassa on erittäin mieltäylentävää ja lisänä vielä teinin kommentti ”milloin meinaat värjätä hiuksesi?” Se oli varmaan joku loppuisku minulle koruostosten päätteeksi. Onneksi tuo kahvi on tehnyt minusta vähäksi aikaa seesteisemmän ja Huomenna on kampaaja. Saan ehkä vähäksi aikaa loppumaan nuo värjäyskommentit. Sitten se alkaa, juostaan kaupasta toiseen katsomaan löytyisikö sopivaa vaatetta vanhojentanssien jatkoille. Eihän tanssit ole vasta kuin tämän viikon perjantaina. Aikaahan tässä on tyttären mielestä vielä hyvin tansseihin. Vastahan hän tänään sopi isosiskon kanssa meikkauksen ja kampauksen teon juhliin. Vaikka nämä tanssit ovat olleet tiedossa jo silloin kun tytär aloitti lukion, niin pääsee ne yllättämään ainakin meidän tytön kuten lumi yllättää autoilijat joka vuosi. Kaapissa on kyllä hyvät ja hienot kerran käytetyt punaiset suorat housut, mutta ne ei käy sillä ne ovat olleet jo kerran yksissä juhlissa hänen jalassaan. Missä vaiheessa vaatteista tuli kertakäyttötavaraa ja yhtä vaatetta ei voi käyttää kuin yksissä juhlissa? Minä olen tainnut käydä jo kahtena vuotena samassa mekossa kaksissa eri ylioppilasjuhlissa. Olenkohan tehnyt etikettivirheen nuorison silmissä? Kuitenkin lopputulos tästä kaikesta oli, että mitään sopivaa ei löydy ja tanssija etsii voisiko ehkä jotain löytyä kaverin kaapista. Eikö tuota olisi voinut sanoa ennen tätä kauppamarssia.

 

Autossa voi jo huokaista. Olen ansainnut illalla lasillisen punaviiniä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *